Rovaniemen elinvoimalautakunta teki 9.12. päätöksen, joka uhkaa lopettaa monen pienen yhdistyksen mahdollisuuden toimia työnantajana. Rovaniemi-lisän uudet kriteerit kieltävät tuen käyttämisen varsinaisiin palkkakustannuksiin. Jatkossa tukea saa vain ohjaukseen tai työnantajan sivukuluihin ja muihin kuluihin.
Muutos iskee kipeimmin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin: vammaisuuden tai sairauden vuoksi alentuneesti työkykyisiin, jotka ovat oikeutettuja 70 prosentin palkkatukeen. Pienille yhdistyksille näiden henkilöiden työllistäminen on ollut mahdollista vain Rovaniemi-lisän avulla, joka on kattanut työnantajalle jäävän palkanosuuden.
Uusi linjaus nostaa työllistämisen kustannuksia matalilla palkkatasoilla jopa 50 prosenttia. Esimerkiksi 1 000 euron kuukausipalkalla työnantajan nettokustannus nousee 200 eurosta 300 euroon. Monelle pienelle yleishyödylliselle yhdistykselle tämä on ylitsepääsemätön kynnys.
Kaupunki perustelee muutosta tarpeella välttää tukien päällekkäisyyttä ja takaisinperintöjä. Perustelu on ontuva. Palkkatuki kohdistuu vain bruttopalkkaan (pl. 100 % tuki) ja KEHA-keskuksen automaattinen järjestelmä estää ylikompensoinnin. Kaupunki on uudistusvimmassaan luonut byrokraattisen esteen ongelmaan, jota ei useimmilla palkkatasoilla edes ole. Lisäksi yhdistyksiltä vaaditaan nyt mahdottomia: työntekijäkohtaisia tositteita työnantajan sivukuluista, joita ei sellaisenaan ole olemassa. Herää aiheellinen kysymys kuinka paljon päätöksen valmistelijat ovat tekemisissä palkkatukityöllistämisen tai ylipäätänsä työllistämisen kanssa?
Ymmärtäisin heikompien polkemisen, jos kyseessä olisi valtakunnanpolitiikan kova linja, mutta en Rovaniemellä, jonka talous on nousukiidossa. Viimeisimmän kuntavaalituloksen valossa onkin suuri pettymys, että paikallisella päätöksenteolla yksimielisesti vaikeutetaan haavoittuvimmassa asemassa olevien arkea ja järjestöjen työllistämisedellytyksiä. Rovaniemen työllisyysstrategian tavoitteena on madaltaa työllistymiskynnystä, mutta nyt tehty päätös tekee päinvastoin: se nostaa kynnystä, suosii suuria toimijoita ja jättää pienet yhdistykset sekä alentuneesti työkykyiset työntekijät oman onnensa nojaan.
Yhdistyksemme on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Toivomme, että elinvoimalautakunnan jäseniltä löytyy sydäntä korjata tämä virheellinen päätös ja palauttaa pienille yhdistyksille aito mahdollisuus työllistää haavoittuvassa asemassa olevia kuntalaisia. Onko kaupungilla todella varaa menettää nämä työpaikat ja ihmiset vain hallinnollisen jäykkyyden vuoksi?
Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry
