Teksti: Saara Pakaslahti
Artikkeli on tehty Media Potentia Oy:n kustantamassa A&K Omakoti-lehdessä, jossa se on julkaistu marraskuussa 2018.

Pientalon lumihuolto kannattaa järjestää hyvin, jotta piha pysyy turvallisena kulkea ja talon rakenteet kunnossa. Apuun kannattaa tarvittaessa valjastaa myös koneet. Jos oma aika ja jaksaminen eivät riitä, voi lumityöt ulkoistaa hyvällä omallatunnolla.

Pientalojen pihoilla lumet luodaan tavallisesti käsipelillä. Ilman koneita lumitöitä hoitaa myös Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n kotitalkkarina Rovaniemellä toimiva Jari Kukkonen. Kokenut konkari tietää, että lumityöt sujuvat kyllä, kunhan välineet ja fysiikka ovat kunnossa. Lumitöiden käytännön ongelmaksi voi sen sijaan pienillä tonteilla muodostua lumenläjitys. –Viime talvena lunta oli ainakin täällä Rovaniemen seudulla tosi paljon, eikä lopulta auttanut enää muu kuin kasata lunta ylöspäin. Kinokset alkoivatkin olla jo yli kaksimetrisiä. Jari Kukkonen varautuu runsaaseen lumentuloon siten, että puskee lumet kauemmas heti alkutalvesta. Näin piha pysyy tilavampana. –Jos lunta tulee paljon, olen vähän loiventanut työntökulmaa, jotta lumi on kevyempi työntää sitten ylöspäin.

Lumikasat ainakin kolmenmetrin päähän talosta

Talon sokkelia tai seiniä vasten lunta ei kannata läjittää edes lämmöneristyksen nimissä. Perinteinen tapa, jossa lunta on kasattu sokkelia vasten, ei ole suositeltava. Vaarana on, että sulamisvedet valuvat talon alapohjaan ja kastelevat sen. Sulamisvedet eivät koskaan saisi valua rakennusta kohti, joten lumikasaakaan ei kannata tehdä kolmea metriä lähemmäs taloa. Lumenläjityksessä tulee muistaa sekin, etteivät lumipenkat saa estää näkymää ajoteille. Myös naapurisovusta kannattaa huolehtia. –Toisen tontillehan lunta ei saa pukata, vaan koko talven lumet on pyrittävä säilyttämään omalla tontilla, Kukkonen muistuttaa.

Välineiden vaihtoehtoihin kannattaa perehtyä

Jari Kukkonen jos kuka tietää, että hyvät lumityövälineet ovat kaiken A ja O. Välineiden kunto kannattaakin tarkistaa ennen lumikauden alkua. Käsipelillä tapahtuvaan lumenluontiin on tarjolla kolia, lumilapioita, lumentyöntimiä sekä lumenrullaimia. Uusiin työkaluihin ja niiden ominaisuuksiin kannattaa tutustua, sillä eri käyttäjillä ja eri kokoisilla pihoilla erilaiset työvälineet saattavat toimia paremmin ja ergonomisemmin. Myös lumen koostumuksella voi olla vaikutusta siihen, mitä työkalua kannattaisi käyttää. Jari Kukkonen suosii perinteistä lumikolaa. Hyvä kola on kevyt ja käyttäjälleen sopivan kokoinen. Kukkonen neuvoo huomioimaan etenkin kolan työntökulman. Jotta työ olisi tehokasta, työntövoiman pitäisi kohdistua kolan kärkeen. Kolan työntöaisan täytyy siis olla käyttäjän pituuteen nähden sopivassa kulmassa. –Työntöaisa ei saa olla liian jyrkkä tai loiva. Jos työntökulma on liian jyrkkä, työntökulma menee yli kolasta, ja työ on hirveän raskasta. Jos taas työntökulma on loiva, selkä, kädet ja jalat tulevat kipeiksi.

 

Linko tuo tehoa pienenpihan lumitöihin

Jari Kukkonen käyttää työssään omaa, ammattikäyttöön tarkoitettua ja tavallista lujatekoisempaa kolaa, jossa on vahvistetut nurkat ja kulmat, sekä edessä hyvin leikkaava terä. Ja tietenkin oikea työntökulma. –Monta kolaa kokeilin liikkeessäkin. Lumettomalla lattialla ei kolaa tietenkään kovin voi työnnellä, mutta kyllä siellä huomaa, onko työntökulma oikea vai ei. Tarvittaessa lumitöihin voi ottaa avuksi koneen. Pienemmän pihan lumitöihin ei ehkä kovin järeää kalustoa tarvita, mutta työnnettävä lumilinko voi olla tarkoituksenmukainen. Lumilinko lennättää lumet pidemmälle, mutta tässäkin täytyy huolehtia, että lumet pysyvät omalla tontilla. Käsilumityöt voi hoitaa äänettä milloin vain, mutta lumilingon käyttäjän on otettava huomioon lingon aiheuttama melu. Myös lingon säilytys ja huolto tulee huomioida.

Katon lumikuormaakannattaa seurata tarkasti

Pihan lisäksi myös katto on syytä pitää puhtaana lumesta. Työturvallisuus täytyy lumenpudotuksessa huomioida erityisen huolellisesti. Materiaali ja kaltevuus määrittävät, onko katolle ylipäätään menemistä. –Itse esimerkiksi en lähde peltikatolle ollenkaan, tai jyrkälle katolle, joita esimerkiksi rintamamiestaloissa on, toteaa Kukkonen. Pudottipa lumen itsenäisesti tai ammattilaisen avulla, kattoturvatuotteiden sekä henkilösuojainten on ehdottomasti oltava kunnossa. Loivakattoisemmissa taloissa kola on käypä työväline lumenpudotukseen, kunhan varoo rikkomasta katetta ja kattoturvatuotteita. Katoille löytyy myös lumenpudottimia, joilla voi työskennellä maasta käsin. Katon lumiesteet parantavat pihan turvallisuutta lumimassoja pidättäessään, mutta samalla katon kuormitus voi kasvaa. Katon lumikuormaa onkin tärkeää seurata huolellisesti. Etenkin tasakattoisissa taloissa lunta kannattaa pudotella herkästi. –Jos lumi sulaa katolle, se on kauhea paino. Toissa talvena lunta tuli toista metriä, ja erään rivitalon sisäkatto oli tämän valtavan kuormituksen alla jo painunut alaspäin. Sen näki ihan silmillä, kertoo Kukkonen.

Turvallista lumihuoltoajärjenkäyttö muistaen

Kun asiaan oikein asennoituu, lumityöt ovat pirteää puuhaa ja hyötyliikuntaa aidoimmillaan. Silloin kun kotipihassa riittää rehkimistä, ei välttämättä tarvitse lähteä kuntosalille, eikä iltaisin houkutella unta. Vaikka lumityöt käyvät kuntoilusta, ei niiden takia kuitenkaan kannata läkähdyttää itseään. Jos kola on liian iso ja kukkuroillaan, saattaa riskinä olla äärimmillään jopa äkkikuolema. Työkalujen mitoitus kannattaa siis pitää järkevänä ja työtahti sopivana. –Järki matkassa vaan lumitöissäkin. Urheilemaan ei kannata lähteä, toteaa Kukkonen.

Lähteet: hometalkoot.fi, YLE Uutiset

 

Uskaltaahan ne ulkoistaakin!

Suomalaiseen mentaliteettiin on perinteisesti kuulunut, että lumityöt tehdään itse, vaikka hammasta purren. Sallivampi asenne valtaa kuitenkin kansaa. Lumityöt voi myös ulkoistaa, jos ne käyvät liian raskaaksi tai muuttuvat pakkopullaksi. –Ulkoistaminen tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun huomataan, ettei enää itse jakseta tehdä kaikkia talon töitä, oli kyse sitten lumitöistä tai haravoinnista, kertoo Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Kokko. Yhdistyksen kotitalkkarilla lumitöitä teettävät etenkin iäkkäämmät ihmiset, jotka ovat havainneet, etteivät omat voimat enää riitä lumitöihin. Toisaalta joskus myös lapset tilaavat lumityöapua ikääntyneille vanhemmilleen. –Lumityöt voi joutua antamaan vieraalle myös silloin, jos itselle sattuu onnettomuus tai tapaturma. Näinhän voi käydä nuoremmallekin –lumitöitä ei aina pysty tekemään itse, vaikka voimia ja halua olisikin. Toisaalta sairauskin saattaa estää lumitöiden tekemisen. Kokon mukaan lumitöiden ulkoistaminen voi tuntua luontevalta myös niille, jotka ovat muuttaneet kerrostalosta omakotitaloon. Aiemmassa asumismuodossa kiinteistöhuolto hoiti pihan kuntoon, mutta pientaloasuja vastaa lumitöistä itse.

Lumityöt vieraalle vaikkapa lomamatkan ajaksi

Jari Kokko ymmärtää hyvin, miksi suomalaiset perinteisesti haluavat tehdä lumityöt itse. –Se on sellainen oma traditionsa. Lumitöitä ei välttämättä koeta pakon sanelemana, vaan se on pikemminkin mukava ulkoiluhetki, jossa voi jutella naapurin kanssa samalla kun kolaa tai luo lunta lapiolla. Jos lumitöistä ei halua luopua kokonaan, ne voi teettää vieraalla vaikka vain lyhyenkin jakson, esimerkiksi lomamatkan ajan. Näin piha pysyy asutumman näköisenä ja kotiin on mukava palata, kun vastassa ei ole suuria lumivalleja. –Meillekin voi tulla asiakkaalta tilaus, että olemme kaksi viikkoa poissa, voitteko käydä sillä välin tekemässä lumityöt ja katsomassa että paikat ovat muutenkin kunnossa, ikkunat ehjät ja ovet kiinni. Kannattaa myös muistaa, että lumityöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Oman talon tai vapaa-ajan asunnon lumi- ja auraustöistä voi saada kotitalousvähennystä, jos yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

Lapin koti- ja mökkiyhdistyksen kotitalkkareiden yhteystiedot löydät tältä sivulta.