Kirjoittajan arkistot: LOMY

Tapani Riskilä kotitalkkarina vuodesta 2010

Kirjoitus on mukailtu ote kirjasta Oman kodin puolesta – Rovaniemen Omakotiyhdistyksen 70-vuotishistoria 1948-2018. Toimittaja ja kirjoittaja on Tuomo Korteniemi.

Kun soitin iltasella Tapani Riskilälle sopiakseni haastattelusta, en heti tavoittanut häntä. Pian Tapani soitti takaisin kysyäkseen asiaa, kun arveli soittajan olevan kotiapua tarvitseva asiakas. Tämä varmasti kuvaa oivallisesti Tapanin palvelualttiutta ja asennetta tehdä kotitalkkarin työtä, jonka hän aloitti 2010 Rovaniemen Omakotiyhdistyksen palveluksessa.

 

Tapani oli Rovaniemen Omakotiyhdistyksen kotitalkkarina vuosina 2010-2012. Sen jälkeen työnantajaksi vaihtui Lapin koti- ja mökkiyhdistys. Tapani sanoo viihtyneensä hyvin niin Rovaniemen Omakotiyhdistyksen kuin Lapin koti- ja mökkiyhdistyksen palveluksessa. Parasta on ollut monipuolinen työ, jossa ei kahta samanlaista päivää ole. Asiakkaat ja heidän tarvitsemansa apu vaihtelee ja palvelualue on laaja kaupunkilähiöistä tienvarsien kyliin. Haastettelua syys-lokakuun vaihteessa tehtäessä päällimmäisinä työlistalla olivat syystyöt ennen talven tuloa. Pihan haravointia ja puiden lehtien siivoamista, kukkien ja kasvien leikkaamista, rännien puhdistusta ja muuta talven tuloon varautumista.

 

Kotitalkkari Tapani Riskilä

Syksyllä tehdään myös polttopuita puulämmityksen varassa oleville. Eri vuodenajat ovat jo sinällään erilaisia ja niiden myötä myös kotitalkkarin työt. Tapani Riskilä arvioi, että lokakuu on vuoden hiljaisinta aikaa jos syystyöt on saatu pääosin syyskuun aikana tehdyksi. Työrytmi kuitenkin riippuu talven tulon ajankohdasta.

Talven myötä alkavat luonnostaan lumityöt, puiden pilkkominen ja kantaminen sisälle ym. Myös siivoamiseen pyydetään apua. Talven väistyttyä keväällä jatkuu pihojen kunnostaminen. Toukokuusta alkaen nurmikonleikkuu ja -hoito työllistävät säännöllisin väliajoin alkusyksyyn asti.

 

Vuosien varrella Tapanille on tullut paljon vakituisia asiakkaita, jotka tilaavat kotitalkkarin palvelun vuodesta toiseen. -Pitkälti tuttua porukkaa, Tapani luonnehtii. Hän korostaa, että tässä työssä täytyy luottamuksen pelata, kun tehdään työtä toisen kotioloissa. Työtehtäviin sisältyy myös asiointia asiakkaiden kanssa ja heidän puolestaan kaupoissa ja liikkeissä. Tapani Riskilä on 53-vuotias. Hän arvelee itse olevansa vielä sitä ikäpolvea, joka on tottunut varttumaan työhön kuin työhön. Hän epäilee, että nuorempia on hankalaa saada näihin hommiin, vaikka tarvetta ja työmahdollisuuksiaolisi tulevaisuudessakin.

Voit tilata kotitalkkari Tapani Riskilän numerosta 040 577 1943.

Lue myös artikkeli: Mökkiläisen muistilista talven varalle.

Lue lisää kotitalkkaripalvelusta täältä.

Janne Ahola yhdistyksen talous- ja viestintäpäälliköksi

Janne Ahola

Janne Ahola on valittu yhdistyksen talous- ja viestintäpäälliköksi. Hän on aloittanut tehtävässään 1.1.2019. Janne mahdollistaa yhdistyksen toiminnan jatkumisen Suomen Omakotiliiton Lapin piirin lopettaessa taloushallintopalvelujen tarjoamisen yhdistykselle. Yhdistys toivottaa Jannen  lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaan.

Tervetuloa!

Lapin koti- ja mökkiyhdistys on perustettu vuonna 2008.  Tarkoitus on toimia kodin omistajien ja haltijoiden edunvalvojana ja apukätenä. Yhdistys kehittää ja parantaa paikallisia asumiseen liittyviä palveluita, jakaa asumiseen liittyvää tietoa ja parantaa asumisviihtyvyyttä yhdessä kattojärjestönsä Suomen Omakotiliiton kanssa.

Lapin koti- ja mökkiyhdistys tarjoaa jäsenilleen mm. maksutonta lakineuvontaa, maksutonta jätevesineuvontaa ja edullista asumisapupalvelua. Yhdistys työllistää sosiaalisin perustein Rovaniemellä ja Kemissä. Työntekijät antavat korvaamatonta apua kotona asumiseen erityisesti ikääntyneille henkilöille.

Katso kaikki valtakunnalliset ja paikalliset jäsenedut klikkaamalla tätä linkkiä. Jäseneksi voit liittyä tällä sivulla. Yhdistyksen jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa. Kannatusjäsenmaksu on alkaen 100 euroa vuodessa. Lämpimästi tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan!

Lakiuudistus muutti nuohouksen järjestystavan yhtenäiseksi koko Suomessa

Julkaistu alunperin Suomen Omakotiliitto ry:n jäsenkirjeessä 7/2018. Lue koko jäsenkirje tästä linkistä.

Piirinuohousjärjestelmästä siirryttiin sopimusperusteiseen nuohoukseen. Asiakas voi nyt valita itse haluamansa nuohouspalvelun tuottajan kotiinsa.

Iltalehti TAPIO KARJALAINEN

Tähän asti käytössä ollut piirinuohousjärjestelmä on päättynyt ja nuohousala on siirtynyt sopimusperusteiseen malliin. Muutos tuli voimaan vuoden 2019 alusta,
kun pelastuslakia uudistettiin.

Nuohousalan Keskusliitto ry julkaisi marraskuun alussa uuden OMAnuohooja-toimintamallin ja logon. Asiakkaat löytävät vaivattomasti ammattitaitoiset ja luotettavat nuohousalan yrittäjät Nuohousalan Keskusliitto ry:n kotisivuilta www.nuohoojat.fi OMAnuohooja-hakupalvelun alta.

OMAnuohoojat toimivat lakimuutoksesta huolimatta alueilla vakiintuneiden toimintamallien mukaisesti. Käyttäessään OMAnuohoojan palveluja, asiakas voi varmistua siitä, että palveluntuottaja on kouluttanut itseään ja pitänyt huolta tietojen ja taitojen ylläpitämisestä kiinteistöjen palo- ja asumisturvallisuuteen liittyen.

OMAnuohooja pitää kiinteistösi palo- ja asumisturvallisuudesta huolta. Nuohoustarve ei ole poistumassa, vaan kiinteistön omistajalla säilyy vastuu huolehtia, että kiinteistön tulisijat ja hormit nuohotaan lakisääteisin määrävälein. Pelastusviranomaiselle jää valvontavastuu alueellaan, mutta siltä poistuu nuohouksen järjestämisvastuu. Nuohouspalveluihin liittyvät mahdolliset reklamaatioerimielisyydet osoitetaan jatkossa kuluttajaviranomaiselle.

 

Nuohous tulee hoitaa

• vakituisesti asutuissa
kiinteistöissä kerran vuodessa
• vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein

Hae nuohoojaa: nuohoojat.fi

 

 

 

Älä läkähdy lumitöiden takia

Teksti: Saara Pakaslahti
Artikkeli on tehty Media Potentia Oy:n kustantamassa A&K Omakoti-lehdessä, jossa se on julkaistu marraskuussa 2018.

Pientalon lumihuolto kannattaa järjestää hyvin, jotta piha pysyy turvallisena kulkea ja talon rakenteet kunnossa. Apuun kannattaa tarvittaessa valjastaa myös koneet. Jos oma aika ja jaksaminen eivät riitä, voi lumityöt ulkoistaa hyvällä omallatunnolla.

Pientalojen pihoilla lumet luodaan tavallisesti käsipelillä. Ilman koneita lumitöitä hoitaa myös Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n kotitalkkarina Rovaniemellä toimiva Jari Kukkonen. Kokenut konkari tietää, että lumityöt sujuvat kyllä, kunhan välineet ja fysiikka ovat kunnossa. Lumitöiden käytännön ongelmaksi voi sen sijaan pienillä tonteilla muodostua lumenläjitys. –Viime talvena lunta oli ainakin täällä Rovaniemen seudulla tosi paljon, eikä lopulta auttanut enää muu kuin kasata lunta ylöspäin. Kinokset alkoivatkin olla jo yli kaksimetrisiä. Jari Kukkonen varautuu runsaaseen lumentuloon siten, että puskee lumet kauemmas heti alkutalvesta. Näin piha pysyy tilavampana. –Jos lunta tulee paljon, olen vähän loiventanut työntökulmaa, jotta lumi on kevyempi työntää sitten ylöspäin.

Lumikasat ainakin kolmenmetrin päähän talosta

Talon sokkelia tai seiniä vasten lunta ei kannata läjittää edes lämmöneristyksen nimissä. Perinteinen tapa, jossa lunta on kasattu sokkelia vasten, ei ole suositeltava. Vaarana on, että sulamisvedet valuvat talon alapohjaan ja kastelevat sen. Sulamisvedet eivät koskaan saisi valua rakennusta kohti, joten lumikasaakaan ei kannata tehdä kolmea metriä lähemmäs taloa. Lumenläjityksessä tulee muistaa sekin, etteivät lumipenkat saa estää näkymää ajoteille. Myös naapurisovusta kannattaa huolehtia. –Toisen tontillehan lunta ei saa pukata, vaan koko talven lumet on pyrittävä säilyttämään omalla tontilla, Kukkonen muistuttaa.

Välineiden vaihtoehtoihin kannattaa perehtyä

Jari Kukkonen jos kuka tietää, että hyvät lumityövälineet ovat kaiken A ja O. Välineiden kunto kannattaakin tarkistaa ennen lumikauden alkua. Käsipelillä tapahtuvaan lumenluontiin on tarjolla kolia, lumilapioita, lumentyöntimiä sekä lumenrullaimia. Uusiin työkaluihin ja niiden ominaisuuksiin kannattaa tutustua, sillä eri käyttäjillä ja eri kokoisilla pihoilla erilaiset työvälineet saattavat toimia paremmin ja ergonomisemmin. Myös lumen koostumuksella voi olla vaikutusta siihen, mitä työkalua kannattaisi käyttää. Jari Kukkonen suosii perinteistä lumikolaa. Hyvä kola on kevyt ja käyttäjälleen sopivan kokoinen. Kukkonen neuvoo huomioimaan etenkin kolan työntökulman. Jotta työ olisi tehokasta, työntövoiman pitäisi kohdistua kolan kärkeen. Kolan työntöaisan täytyy siis olla käyttäjän pituuteen nähden sopivassa kulmassa. –Työntöaisa ei saa olla liian jyrkkä tai loiva. Jos työntökulma on liian jyrkkä, työntökulma menee yli kolasta, ja työ on hirveän raskasta. Jos taas työntökulma on loiva, selkä, kädet ja jalat tulevat kipeiksi.

 

Linko tuo tehoa pienenpihan lumitöihin

Jari Kukkonen käyttää työssään omaa, ammattikäyttöön tarkoitettua ja tavallista lujatekoisempaa kolaa, jossa on vahvistetut nurkat ja kulmat, sekä edessä hyvin leikkaava terä. Ja tietenkin oikea työntökulma. –Monta kolaa kokeilin liikkeessäkin. Lumettomalla lattialla ei kolaa tietenkään kovin voi työnnellä, mutta kyllä siellä huomaa, onko työntökulma oikea vai ei. Tarvittaessa lumitöihin voi ottaa avuksi koneen. Pienemmän pihan lumitöihin ei ehkä kovin järeää kalustoa tarvita, mutta työnnettävä lumilinko voi olla tarkoituksenmukainen. Lumilinko lennättää lumet pidemmälle, mutta tässäkin täytyy huolehtia, että lumet pysyvät omalla tontilla. Käsilumityöt voi hoitaa äänettä milloin vain, mutta lumilingon käyttäjän on otettava huomioon lingon aiheuttama melu. Myös lingon säilytys ja huolto tulee huomioida.

Katon lumikuormaakannattaa seurata tarkasti

Pihan lisäksi myös katto on syytä pitää puhtaana lumesta. Työturvallisuus täytyy lumenpudotuksessa huomioida erityisen huolellisesti. Materiaali ja kaltevuus määrittävät, onko katolle ylipäätään menemistä. –Itse esimerkiksi en lähde peltikatolle ollenkaan, tai jyrkälle katolle, joita esimerkiksi rintamamiestaloissa on, toteaa Kukkonen. Pudottipa lumen itsenäisesti tai ammattilaisen avulla, kattoturvatuotteiden sekä henkilösuojainten on ehdottomasti oltava kunnossa. Loivakattoisemmissa taloissa kola on käypä työväline lumenpudotukseen, kunhan varoo rikkomasta katetta ja kattoturvatuotteita. Katoille löytyy myös lumenpudottimia, joilla voi työskennellä maasta käsin. Katon lumiesteet parantavat pihan turvallisuutta lumimassoja pidättäessään, mutta samalla katon kuormitus voi kasvaa. Katon lumikuormaa onkin tärkeää seurata huolellisesti. Etenkin tasakattoisissa taloissa lunta kannattaa pudotella herkästi. –Jos lumi sulaa katolle, se on kauhea paino. Toissa talvena lunta tuli toista metriä, ja erään rivitalon sisäkatto oli tämän valtavan kuormituksen alla jo painunut alaspäin. Sen näki ihan silmillä, kertoo Kukkonen.

Turvallista lumihuoltoajärjenkäyttö muistaen

Kun asiaan oikein asennoituu, lumityöt ovat pirteää puuhaa ja hyötyliikuntaa aidoimmillaan. Silloin kun kotipihassa riittää rehkimistä, ei välttämättä tarvitse lähteä kuntosalille, eikä iltaisin houkutella unta. Vaikka lumityöt käyvät kuntoilusta, ei niiden takia kuitenkaan kannata läkähdyttää itseään. Jos kola on liian iso ja kukkuroillaan, saattaa riskinä olla äärimmillään jopa äkkikuolema. Työkalujen mitoitus kannattaa siis pitää järkevänä ja työtahti sopivana. –Järki matkassa vaan lumitöissäkin. Urheilemaan ei kannata lähteä, toteaa Kukkonen.

Lähteet: hometalkoot.fi, YLE Uutiset

 

Uskaltaahan ne ulkoistaakin!

Suomalaiseen mentaliteettiin on perinteisesti kuulunut, että lumityöt tehdään itse, vaikka hammasta purren. Sallivampi asenne valtaa kuitenkin kansaa. Lumityöt voi myös ulkoistaa, jos ne käyvät liian raskaaksi tai muuttuvat pakkopullaksi. –Ulkoistaminen tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun huomataan, ettei enää itse jakseta tehdä kaikkia talon töitä, oli kyse sitten lumitöistä tai haravoinnista, kertoo Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Kokko. Yhdistyksen kotitalkkarilla lumitöitä teettävät etenkin iäkkäämmät ihmiset, jotka ovat havainneet, etteivät omat voimat enää riitä lumitöihin. Toisaalta joskus myös lapset tilaavat lumityöapua ikääntyneille vanhemmilleen. –Lumityöt voi joutua antamaan vieraalle myös silloin, jos itselle sattuu onnettomuus tai tapaturma. Näinhän voi käydä nuoremmallekin –lumitöitä ei aina pysty tekemään itse, vaikka voimia ja halua olisikin. Toisaalta sairauskin saattaa estää lumitöiden tekemisen. Kokon mukaan lumitöiden ulkoistaminen voi tuntua luontevalta myös niille, jotka ovat muuttaneet kerrostalosta omakotitaloon. Aiemmassa asumismuodossa kiinteistöhuolto hoiti pihan kuntoon, mutta pientaloasuja vastaa lumitöistä itse.

Lumityöt vieraalle vaikkapa lomamatkan ajaksi

Jari Kokko ymmärtää hyvin, miksi suomalaiset perinteisesti haluavat tehdä lumityöt itse. –Se on sellainen oma traditionsa. Lumitöitä ei välttämättä koeta pakon sanelemana, vaan se on pikemminkin mukava ulkoiluhetki, jossa voi jutella naapurin kanssa samalla kun kolaa tai luo lunta lapiolla. Jos lumitöistä ei halua luopua kokonaan, ne voi teettää vieraalla vaikka vain lyhyenkin jakson, esimerkiksi lomamatkan ajan. Näin piha pysyy asutumman näköisenä ja kotiin on mukava palata, kun vastassa ei ole suuria lumivalleja. –Meillekin voi tulla asiakkaalta tilaus, että olemme kaksi viikkoa poissa, voitteko käydä sillä välin tekemässä lumityöt ja katsomassa että paikat ovat muutenkin kunnossa, ikkunat ehjät ja ovet kiinni. Kannattaa myös muistaa, että lumityöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Oman talon tai vapaa-ajan asunnon lumi- ja auraustöistä voi saada kotitalousvähennystä, jos yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

Lapin koti- ja mökkiyhdistyksen kotitalkkareiden yhteystiedot löydät tältä sivulta.

Syyskokouksen kuulumiset

Yhdistyksen syyskokous pidettiin 24.11.2018 Koivussa Räihän Rieskapaikassa. Kiitos Rieskapaikalle aivan erinomaisen hyvästä kokouslounaasta ja ystävällisestä palvelusta.

Henkilövalinnat ja yhdistyksen jäsenmaksut

Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2019 jatkaa Jari Kokko. Hallituksen varsinaiseksi jäseniksi valittiin Jorma Jylänki, Päivi Linnansaari ja Elvi Auvinen ja varajäseneksi Pirjo Jylänki.

Jäsenmaksuihin ei tule muutoksia ensi vuodelle.

Yhdistyksen toiminta ja suunnitelma ensi vuodelle

Yhdistyksen toiminta on kehittynyt kuluneena vuonna toimintasuunnitelman linjojen mukaisesti. Uusia työntekijöitä on palkattu ja digitalkkaritoiminta käynnistetty. Myös uusia yhteistyökumppanuuksia on solmittu. Yhteistyökumppanuudet ja yhdistyksen tunnettuus ovat ensi vuoden toiminnan painopisteitä. Yhdistyksen jäsenpalveluita kehitetään edelleen asumisapupalveluihin painottuen ja kartoitetaan mahdollisuutta ulottaa palveluita Rovaniemen lähikylille ja uusille paikkakunnille kuten Sallaan.

Voit lukea yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2019 tästä linkistä.
Syyskokouksen pöytäkirjan löydät tältä sivulta.

Lämpimästi kiitos kaikille osallistujille!

Lapin koti- ja mökkiyhdistyksen syyskokous 2018

 

Syyskokous 24.11.2018 klo 14.00

Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n syyskokous 24.11.2018 klo 14.00 osoitteessa Nelostie 3312, Koivu (Rieskapaikka). Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat sekä keskustellaan vapaamuotoisesti yhdistyksen toiminnasta ja evästetään uutta hallitusta ensi vuodelle. Lounas tarjolla! Tervetuloa!

Terveisin hallitus

Liite: Asialista LOMY syyskokous 2018

Muista huoltaa katto!

Pientalon katto pitäisi tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Tarkistustarpeeseen vaikuttaa ympärillä oleva puusto sekä katon materiaali. Tiilikatolta kosteuden tulisi haihtua roskien ja sammaleen estämättä, sillä kosteus jäätyy pakkasella ja rapauttaa tiiltä. Peltikattokin pitää puhdistaa, sillä roskat ja lika voivat aiheuttaa hapettumia katteeseen. Huoltamaton katto kuluu nopeammin ja voi aiheuttaa ennenaikaisen kattoremontin lisäksi myös kalliin vesivahingon. Jos menet katolle niin muista tarvittavat turvavälineet. Tarvittaessa katon huoltoon saat apua kotitalkkarilta. Katso kotitalkkarin yhteystiedot täältä.

Superviikonloppu ja järjestöseminaari 13.-15.10.2018

Viime viikonloppuna pidettiin Suomen Omakotiliiton ensimmäinen superviikonloppu Tukholman laivalla. Vuosittaisen järjestöseminaarin lisäksi pidettiin siis myös liittovaltuuston kokous. Paikalla oli noin 160 osallistujaa 80 eri yhdistyksestä.

Seminaarin pääteemana oli paikallinen vaikuttaminen. Järjestöpäällikko Sami Toivanen korosti paikallisen vaikuttamisen merkitystä yhdistyksissä. Seminaarissa oli kattava edustus vieraita eri organisaatioista. Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä esitteli verolaskennan taustoja ja vakuutti, että hallituksen ajama kiinteistöveron kokonaisuudistus tulee olemaan kokonaistarkastelussa kustannusneutraali jos hallituksen esitys hyväksytään nykyisessä muodossa. Tieyhdistyksestä paikalla oli erityisasiantuntija Jaakko Rahja, joka kertoi yksityisteiden pidosta ja tiekuntien pyörittämisestä. Arkkitehti Jouni Särkijärvi piti esityksen kaavoituksen periaatteista ja haasteita pientaloasukkaan näkökulmasta. Sähköyhtiö Carunaa edustivat asiakkuusjohtaja Katriina Kalavainen ja käyttöpäällikkö Jarmo Ström. He kertoivat, miten sähkön siirron hinnoittelumekanismi toimii ja miten sähköverkon luotettavuutta on saatu parannettua.

Liittovaltuuston kokouksessa linjattiin vuoden 2019 toimintaa mm. seuraavilta osin:
1. Jäsenyhdistysten palveluita ja edunvalvontaa parannetaan.
2. Jäsenyhdistykset saavat mahdollisuuden hyödyntää liiton lakimiespalveluita.
3. Järjestötoimintaan liittyvää koulutusta järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
4. Asumiseen liittyviä tietoja kerätään jatkossa vuosittain 100 suurimmasta kunnasta.
5. E-laskun käyttöönotto valmistellaan.
6. Liiton jäsenmaksua korotetaan 2,50 euroa.

Järjestöseminaariin ja liittovaltuuston linjauksiin liittyvät kysymykset voit kysyä Omakotiliiton toimistolta. Katso yhteystiedot osoitteesta: https://www.omakotiliitto.fi/omakotiliitto/tutustu_meihin/yhteystiedot