Avainsana-arkisto: kotitalkkari

Tapani Riskilä kotitalkkarina vuodesta 2010

Kirjoitus on mukailtu ote kirjasta Oman kodin puolesta – Rovaniemen Omakotiyhdistyksen 70-vuotishistoria 1948-2018. Toimittaja ja kirjoittaja on Tuomo Korteniemi.

Kun soitin iltasella Tapani Riskilälle sopiakseni haastattelusta, en heti tavoittanut häntä. Pian Tapani soitti takaisin kysyäkseen asiaa, kun arveli soittajan olevan kotiapua tarvitseva asiakas. Tämä varmasti kuvaa oivallisesti Tapanin palvelualttiutta ja asennetta tehdä kotitalkkarin työtä, jonka hän aloitti 2010 Rovaniemen Omakotiyhdistyksen palveluksessa.

 

Tapani oli Rovaniemen Omakotiyhdistyksen kotitalkkarina vuosina 2010-2012. Sen jälkeen työnantajaksi vaihtui Lapin koti- ja mökkiyhdistys. Tapani sanoo viihtyneensä hyvin niin Rovaniemen Omakotiyhdistyksen kuin Lapin koti- ja mökkiyhdistyksen palveluksessa. Parasta on ollut monipuolinen työ, jossa ei kahta samanlaista päivää ole. Asiakkaat ja heidän tarvitsemansa apu vaihtelee ja palvelualue on laaja kaupunkilähiöistä tienvarsien kyliin. Haastettelua syys-lokakuun vaihteessa tehtäessä päällimmäisinä työlistalla olivat syystyöt ennen talven tuloa. Pihan haravointia ja puiden lehtien siivoamista, kukkien ja kasvien leikkaamista, rännien puhdistusta ja muuta talven tuloon varautumista.

 

Kotitalkkari Tapani Riskilä

Syksyllä tehdään myös polttopuita puulämmityksen varassa oleville. Eri vuodenajat ovat jo sinällään erilaisia ja niiden myötä myös kotitalkkarin työt. Tapani Riskilä arvioi, että lokakuu on vuoden hiljaisinta aikaa jos syystyöt on saatu pääosin syyskuun aikana tehdyksi. Työrytmi kuitenkin riippuu talven tulon ajankohdasta.

Talven myötä alkavat luonnostaan lumityöt, puiden pilkkominen ja kantaminen sisälle ym. Myös siivoamiseen pyydetään apua. Talven väistyttyä keväällä jatkuu pihojen kunnostaminen. Toukokuusta alkaen nurmikonleikkuu ja -hoito työllistävät säännöllisin väliajoin alkusyksyyn asti.

 

Vuosien varrella Tapanille on tullut paljon vakituisia asiakkaita, jotka tilaavat kotitalkkarin palvelun vuodesta toiseen. -Pitkälti tuttua porukkaa, Tapani luonnehtii. Hän korostaa, että tässä työssä täytyy luottamuksen pelata, kun tehdään työtä toisen kotioloissa. Työtehtäviin sisältyy myös asiointia asiakkaiden kanssa ja heidän puolestaan kaupoissa ja liikkeissä. Tapani Riskilä on 53-vuotias. Hän arvelee itse olevansa vielä sitä ikäpolvea, joka on tottunut varttumaan työhön kuin työhön. Hän epäilee, että nuorempia on hankalaa saada näihin hommiin, vaikka tarvetta ja työmahdollisuuksiaolisi tulevaisuudessakin.

Voit tilata kotitalkkari Tapani Riskilän numerosta 040 577 1943.

Lue myös artikkeli: Mökkiläisen muistilista talven varalle.

Lue lisää kotitalkkaripalvelusta täältä.

Älä läkähdy lumitöiden takia

Teksti: Saara Pakaslahti
Artikkeli on tehty Media Potentia Oy:n kustantamassa A&K Omakoti-lehdessä, jossa se on julkaistu marraskuussa 2018.

Pientalon lumihuolto kannattaa järjestää hyvin, jotta piha pysyy turvallisena kulkea ja talon rakenteet kunnossa. Apuun kannattaa tarvittaessa valjastaa myös koneet. Jos oma aika ja jaksaminen eivät riitä, voi lumityöt ulkoistaa hyvällä omallatunnolla.

Pientalojen pihoilla lumet luodaan tavallisesti käsipelillä. Ilman koneita lumitöitä hoitaa myös Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n kotitalkkarina Rovaniemellä toimiva Jari Kukkonen. Kokenut konkari tietää, että lumityöt sujuvat kyllä, kunhan välineet ja fysiikka ovat kunnossa. Lumitöiden käytännön ongelmaksi voi sen sijaan pienillä tonteilla muodostua lumenläjitys. –Viime talvena lunta oli ainakin täällä Rovaniemen seudulla tosi paljon, eikä lopulta auttanut enää muu kuin kasata lunta ylöspäin. Kinokset alkoivatkin olla jo yli kaksimetrisiä. Jari Kukkonen varautuu runsaaseen lumentuloon siten, että puskee lumet kauemmas heti alkutalvesta. Näin piha pysyy tilavampana. –Jos lunta tulee paljon, olen vähän loiventanut työntökulmaa, jotta lumi on kevyempi työntää sitten ylöspäin.

Lumikasat ainakin kolmenmetrin päähän talosta

Talon sokkelia tai seiniä vasten lunta ei kannata läjittää edes lämmöneristyksen nimissä. Perinteinen tapa, jossa lunta on kasattu sokkelia vasten, ei ole suositeltava. Vaarana on, että sulamisvedet valuvat talon alapohjaan ja kastelevat sen. Sulamisvedet eivät koskaan saisi valua rakennusta kohti, joten lumikasaakaan ei kannata tehdä kolmea metriä lähemmäs taloa. Lumenläjityksessä tulee muistaa sekin, etteivät lumipenkat saa estää näkymää ajoteille. Myös naapurisovusta kannattaa huolehtia. –Toisen tontillehan lunta ei saa pukata, vaan koko talven lumet on pyrittävä säilyttämään omalla tontilla, Kukkonen muistuttaa.

Välineiden vaihtoehtoihin kannattaa perehtyä

Jari Kukkonen jos kuka tietää, että hyvät lumityövälineet ovat kaiken A ja O. Välineiden kunto kannattaakin tarkistaa ennen lumikauden alkua. Käsipelillä tapahtuvaan lumenluontiin on tarjolla kolia, lumilapioita, lumentyöntimiä sekä lumenrullaimia. Uusiin työkaluihin ja niiden ominaisuuksiin kannattaa tutustua, sillä eri käyttäjillä ja eri kokoisilla pihoilla erilaiset työvälineet saattavat toimia paremmin ja ergonomisemmin. Myös lumen koostumuksella voi olla vaikutusta siihen, mitä työkalua kannattaisi käyttää. Jari Kukkonen suosii perinteistä lumikolaa. Hyvä kola on kevyt ja käyttäjälleen sopivan kokoinen. Kukkonen neuvoo huomioimaan etenkin kolan työntökulman. Jotta työ olisi tehokasta, työntövoiman pitäisi kohdistua kolan kärkeen. Kolan työntöaisan täytyy siis olla käyttäjän pituuteen nähden sopivassa kulmassa. –Työntöaisa ei saa olla liian jyrkkä tai loiva. Jos työntökulma on liian jyrkkä, työntökulma menee yli kolasta, ja työ on hirveän raskasta. Jos taas työntökulma on loiva, selkä, kädet ja jalat tulevat kipeiksi.

 

Linko tuo tehoa pienenpihan lumitöihin

Jari Kukkonen käyttää työssään omaa, ammattikäyttöön tarkoitettua ja tavallista lujatekoisempaa kolaa, jossa on vahvistetut nurkat ja kulmat, sekä edessä hyvin leikkaava terä. Ja tietenkin oikea työntökulma. –Monta kolaa kokeilin liikkeessäkin. Lumettomalla lattialla ei kolaa tietenkään kovin voi työnnellä, mutta kyllä siellä huomaa, onko työntökulma oikea vai ei. Tarvittaessa lumitöihin voi ottaa avuksi koneen. Pienemmän pihan lumitöihin ei ehkä kovin järeää kalustoa tarvita, mutta työnnettävä lumilinko voi olla tarkoituksenmukainen. Lumilinko lennättää lumet pidemmälle, mutta tässäkin täytyy huolehtia, että lumet pysyvät omalla tontilla. Käsilumityöt voi hoitaa äänettä milloin vain, mutta lumilingon käyttäjän on otettava huomioon lingon aiheuttama melu. Myös lingon säilytys ja huolto tulee huomioida.

Katon lumikuormaakannattaa seurata tarkasti

Pihan lisäksi myös katto on syytä pitää puhtaana lumesta. Työturvallisuus täytyy lumenpudotuksessa huomioida erityisen huolellisesti. Materiaali ja kaltevuus määrittävät, onko katolle ylipäätään menemistä. –Itse esimerkiksi en lähde peltikatolle ollenkaan, tai jyrkälle katolle, joita esimerkiksi rintamamiestaloissa on, toteaa Kukkonen. Pudottipa lumen itsenäisesti tai ammattilaisen avulla, kattoturvatuotteiden sekä henkilösuojainten on ehdottomasti oltava kunnossa. Loivakattoisemmissa taloissa kola on käypä työväline lumenpudotukseen, kunhan varoo rikkomasta katetta ja kattoturvatuotteita. Katoille löytyy myös lumenpudottimia, joilla voi työskennellä maasta käsin. Katon lumiesteet parantavat pihan turvallisuutta lumimassoja pidättäessään, mutta samalla katon kuormitus voi kasvaa. Katon lumikuormaa onkin tärkeää seurata huolellisesti. Etenkin tasakattoisissa taloissa lunta kannattaa pudotella herkästi. –Jos lumi sulaa katolle, se on kauhea paino. Toissa talvena lunta tuli toista metriä, ja erään rivitalon sisäkatto oli tämän valtavan kuormituksen alla jo painunut alaspäin. Sen näki ihan silmillä, kertoo Kukkonen.

Turvallista lumihuoltoajärjenkäyttö muistaen

Kun asiaan oikein asennoituu, lumityöt ovat pirteää puuhaa ja hyötyliikuntaa aidoimmillaan. Silloin kun kotipihassa riittää rehkimistä, ei välttämättä tarvitse lähteä kuntosalille, eikä iltaisin houkutella unta. Vaikka lumityöt käyvät kuntoilusta, ei niiden takia kuitenkaan kannata läkähdyttää itseään. Jos kola on liian iso ja kukkuroillaan, saattaa riskinä olla äärimmillään jopa äkkikuolema. Työkalujen mitoitus kannattaa siis pitää järkevänä ja työtahti sopivana. –Järki matkassa vaan lumitöissäkin. Urheilemaan ei kannata lähteä, toteaa Kukkonen.

Lähteet: hometalkoot.fi, YLE Uutiset

 

Uskaltaahan ne ulkoistaakin!

Suomalaiseen mentaliteettiin on perinteisesti kuulunut, että lumityöt tehdään itse, vaikka hammasta purren. Sallivampi asenne valtaa kuitenkin kansaa. Lumityöt voi myös ulkoistaa, jos ne käyvät liian raskaaksi tai muuttuvat pakkopullaksi. –Ulkoistaminen tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun huomataan, ettei enää itse jakseta tehdä kaikkia talon töitä, oli kyse sitten lumitöistä tai haravoinnista, kertoo Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Kokko. Yhdistyksen kotitalkkarilla lumitöitä teettävät etenkin iäkkäämmät ihmiset, jotka ovat havainneet, etteivät omat voimat enää riitä lumitöihin. Toisaalta joskus myös lapset tilaavat lumityöapua ikääntyneille vanhemmilleen. –Lumityöt voi joutua antamaan vieraalle myös silloin, jos itselle sattuu onnettomuus tai tapaturma. Näinhän voi käydä nuoremmallekin –lumitöitä ei aina pysty tekemään itse, vaikka voimia ja halua olisikin. Toisaalta sairauskin saattaa estää lumitöiden tekemisen. Kokon mukaan lumitöiden ulkoistaminen voi tuntua luontevalta myös niille, jotka ovat muuttaneet kerrostalosta omakotitaloon. Aiemmassa asumismuodossa kiinteistöhuolto hoiti pihan kuntoon, mutta pientaloasuja vastaa lumitöistä itse.

Lumityöt vieraalle vaikkapa lomamatkan ajaksi

Jari Kokko ymmärtää hyvin, miksi suomalaiset perinteisesti haluavat tehdä lumityöt itse. –Se on sellainen oma traditionsa. Lumitöitä ei välttämättä koeta pakon sanelemana, vaan se on pikemminkin mukava ulkoiluhetki, jossa voi jutella naapurin kanssa samalla kun kolaa tai luo lunta lapiolla. Jos lumitöistä ei halua luopua kokonaan, ne voi teettää vieraalla vaikka vain lyhyenkin jakson, esimerkiksi lomamatkan ajan. Näin piha pysyy asutumman näköisenä ja kotiin on mukava palata, kun vastassa ei ole suuria lumivalleja. –Meillekin voi tulla asiakkaalta tilaus, että olemme kaksi viikkoa poissa, voitteko käydä sillä välin tekemässä lumityöt ja katsomassa että paikat ovat muutenkin kunnossa, ikkunat ehjät ja ovet kiinni. Kannattaa myös muistaa, että lumityöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Oman talon tai vapaa-ajan asunnon lumi- ja auraustöistä voi saada kotitalousvähennystä, jos yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

Lapin koti- ja mökkiyhdistyksen kotitalkkareiden yhteystiedot löydät tältä sivulta.

Uusi kotitalkkari aloitti Rovaniemellä

Kasvavan jäsenmäärän ja lisääntyneiden työtilausten johdosta yhdistyksen kotitalkkaripalvelun kysyntä on ollut ajoittain niin runsasta, että palveluun on syntynyt jopa kolmen viikon jono. Tilannetta helpottamaan on työllistetty uusi kotitalkkari Rovaniemen alueelle 8.10.2018 lukien.

Kotitalkkari Niina Konttaniemi

Kotitalkkari Niina Konttaniemi toimii kiireapulaisena ja palvelee yhdistyksen jäsenistöä keskiviikkoisin. Niinan tavoitat numerosta 050 598 8844. Niinalta onnistuvat niin siivoukset kuin haravointi- ja lumityötkin. Yhdistys toivottaa uuden kotitalkkarityöntekijän lämpimästi tervetulleeksi!

Hyvän työtilanteen johdosta yhdistys myös jatkaa nykyisten omakotitalkkarityöntekijöiden työsopimuksia Rovaniemellä ja Kemissä. On täysin jäsenistömme ansiota, että meillä on mahdollisuus tarjota töitä yhteensä viidelle reippaalle talkkarille. Tilaamalla tai suosittelemalla omakotitalkkaripalvelua läheisillesi mahdollistat osaltasi tämän monelle varsinkin vanhemmalle ihmiselle tärkeän asumisaputoiminnan jatkumisen ja omakotitalkkareiden työllistämisen. Katso tilausohjeet tältä sivulta: http://www.lomy.fi/asumisapupalvelu/
Lapin koti- ja mökkiyhdistys on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon organisaatio.

Työ pitää tehdä niin, että asiakas on tyytyväinen

Tätä mieltä ovat yhdistyksen Rovaniemen alueen kotitalkkarit Jari Kukkonen ja Tapani Riskilä, jotka kävivät haravoimassa Jaakko Isojärven pihan. Jos kaipaat apua pihatöihin tai muihin arkiaskareisiin niin soita kotitalkkarille. Katso yhteystiedot tästä linkistä. Huomaa, että kotitalkkaripalvelua on mahdollisuus saada myös Kemin alueella.

Jos olet kiinnostunut työskentelemään yhdistyksen kotitalkkarina Torniossa, Kemijärvellä tai Sallassa niin ota yhteys yhdistyksen puheenjohtajaan. Yhteystiedot näet tästä linkistä.