Aihearkisto: yleinen

Kesämökin syyshuolto

Kesämökin syyshuoltoon kuuluvat seuraavat toimet:

  1. Sadevesiviemärien ja salaojien tarkastus ja puhdistus.
  2. Putkivuotojen tarkastus. Jos vesimittari pyörii, vaikka vettä ei kuluteta on jossakin vuoto.
  3. Kivijalan luukkujen sulkeminen pakkasjakson alettua.
  4. Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen.
  5. Ilmanvaihtoventtiilien sulkeminen jos kesämökki jää tyhjilleen.
  6. Peruslämmön kytkeminen päälle. Jos mökillä ei ole vesijohtoja tai vesijohdoissa ja muissa vesijärjestelmissä ei ole vettä, saa lämpötila mökissä laskea myös pakkasen puolelle kunhan lämpötila on kuitenkin aina vallitsevaa ulkoilmaa lämpimämpi.
  7. Katon ja vesikourujen puhdistus.
  8. Nuohoojan tilaus. Vapaa-ajan asunnoissa nuohous pitää suorittaa kolmen vuoden välein. Jatkuvasti käytössä olevissa kohteissa vuoden välein. Lue nuohouksesta lisää täältä.
  9. Hiirenloukkujen viritys.
  10. Likakaivon tyhjennyttäminen.
  11. Lumenaurauksesta sopiminen ja aurattavan alueen merkitseminen.

Lähde: http://www.iltalehti.fi/mokkiextra/2016082322213880_mo.shtml

Remontoija säästää suunnittelemalla

Aikataulujen viivästyminen remonteissa on yleinen ongelma, mikä johtuu usein puutteellisesta alkutilanteen kartoituksesta. Varsinaiset ongelmat paljastuvat usein vasta kun työ on jo aloitettu.

Remonttia suunnittelevan kannattaa sopia kaikista, myös pienistä töistä, kirjallisesti. Sopimuksiin kirjataan työn sisällön lisäksi hinta, maksuaikataulu, laskutusperusteet, työn valmistumisaikataulu ja viivästyksestä maksettavat korvaukset. Sopimuksesta on tärkeää myös tulla ilmi kuka vastaa purkutyöstä ja työmaan siivouksista, sekä kuuluuko hintaan myös muiden tekemät työt (esim. putki- ja sähkötyöt).

Kiinteä urakkahinta sopii suurempiin remontteihin, mutta pienemmät noin päivän kestävät työt kannattaa teettää tuntityönä. Taustatutkimus on myös paikallaan suunnitteluvaiheessa; ota selvää yrityksen aiemmista töistä, kysy referenssejä ja tarkista ne. Remontin viivästymisestä maksettava lain määräämä sakko on olematon myöhästymisestä aiheutuvaan vaivaan nähden, joten suunnitteluun kannattaa panostaa.

Lähde

Putkiremonttia ei kannata lykätä

Vakuutusyhtiö Ifin kyselyn mukaan yli 30 vuotta vanhojen omakotitalojen käyttövesiputket ovat suureksi osaksi uusimatta; putkiremontti on tehty vain 58 prosenttiin vanhoista omakotitaloista. Kyselyyn vastanneista moni oli lykännyt remonttia, koska arvioi kustannukset kalliiksi. Pitkäksi arvioidun remontin keston vuoksi lykänneitä oli kolmasosa.

Putkiremonttia ei kannata lykätä korkeiden kustannusten pelossa, sillä Ifin omaisuuskorvausten asiantuntijan Juha T. Virtasen mukaan putkiston remontin hinta asettuu kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista noin 3 000–4 000 euron välille. Vuotavista putkista aiheutunut vahinko voi nousta helposti useisiin tuhansiin. Korjaaminen on aikaavievää ja työlästä ja suunnitelmia voi joutua tekemään kiireen kanssa.

Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskelan mukaan putkiremonttiin kannattaakin varautua hyvissä ajoin ja sen suunnittelu kannattaa aloittaa, vaikka vahinkoja ei olisikaan vielä sattunut. Putkiremonttiin havahdutaan monesti liian myöhään, kun esimerkiksi hitaasti etenevät tihkuvahingot huomataan vasta kun home- tai kosteusvaurioita ilmaantuu. Näistä seuraa usein myös terveysongelmia.

Jokaisen omakotiasujan olisi tärkeä tietää, miten päivittäisillä toimenpiteillä voi pidentää talon ikää. Kun tunnet hyvin kiinteistösi rakenteet, laitteet ja materiaalit, huomaat ajoissa myös muutokset.

Ryhdy toimiin, jos havaitset kodissasi seuraavia muutoksia:

  • märkätilan pintarakenteiden halkeamat ja vauriot
  • outo haju sisäilmassa
  • värimuutokset tai laikut sisäseinissä
  • vettä erikoisissa paikoissa
  • lämpöenergian, sähkön tai veden kulutuksen kasvu
  • muurahaisten ilmaantuminen sisätiloihin

Merkkejä loppuun kuluneista putkistoista ovat lisäksi mm. usein tukkeutuva tai huonosti vetävä viemäri, veden lisäämisen tarve lämmitysjärjestelmässä sekä edelliset vuotovahingot.

Lisätietoa aiheesta löydät Vahinkovakuutusyhtiö Ifin sivuilta.

Raha-automaattiyhdistykselle osoitettuun avustushakemukseen sosiaali- ja terveysministeriöltä kielteinen päätös

Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys on tänään kuitannut sosiaali- ja terveysministeriön kielteisen päätöksen Raha-automaattiyhdistykselle osoitettuun avustushakemukseen, joka liittyi työttömien alle 30-vuotiaiden nuorten työllistämiseen ja aktivointiin Kemissä ja Rovaniemellä.

Tarkoitus oli työllistää alle 30-vuotiaita nuoria ja samalla kurssittaa, ohjata ja
kannustaa koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena oli nuoren ammatillisen identiteetin kehittäminen ja nuoren työelämävalmiuksien parantaminen. Avustusta haettiin 41 650 euroa ja tällä määrällä oli tarkoitus työllistää 2-4 nuorta vuodeksi 2016. Nuorten palkkamenojen osuudeksi laskettiin 35 424 € ja kursseihin ja toimistokuluihin 6226 €. Toimintaa olisi pyöritetty kokonaisuudessaan vapaaehtoisvoimin ilman muita avustusrahalla palkattuja työntekijöitä. Hakemus liittyi Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki -avustusohjelmaan, jonka kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat, vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta vailla olevat nuoret.

Alta voitte lukea hylkäävän päätökset perustelut. Nuoren työtehtävien yleishyödyllisyys tulkittiin riittämättömäksi tapauksessa, jossa nuori olisi tehnyt työtä kotonaan asuvien ikääntyneiden ja monesti yksinäisten ihmisten parissa. Myös mentorointi tulkittiin riittämättömäksi, vaikka nuorta olisi ollut ohjaamassa Itä-Suomen yliopiston työhönkuntoutuksen asiantuntija- koulutuksen käynyt yhdistyksen puheenjohtaja, sekä kokoaikainen työnjohtaja yhteistyössä paikallisen Eduro-säätiön ylläpitämän Nuorten aktivointipajan kanssa. Lisäksi nuori olisi saanut ohjausta ja vertaistukea samaa työtä tekevältä yhteistyökumppanuusyhdistyksen työntekijältä.

Tämän perusteellisempaan avustushakemuksen suunnitteluun ei yhdistyksen vapaaehtoisilla toimijoilla ollut resursseja. Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys ihmettelee, ettei avustushakemus saanut siltä odotettua vastakaikua rahoittajilta ja pahoittelee, että lappilaiset nuoret jäivät tältä osin tänä vuonna ilman työpaikkoja.

Järjestön nimi: Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys ry

Avustuskohde: C 2060

Käyttötarkoitus: Työttömien nuorten palkkaamiseen (2016)

Haettu avustus: 41 650 €

Hylkäysperuste: Hakemus on hylätty, koska avustusharkinnassa on otettu huomioon valtion talousarvion puitteissa käytettävissä olevan määrärahan suuruus, Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen tekemät avustuslinjaukset sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen sopimat avustustoiminnan tulosalueet. Avustuksen myöntäminen ei ole perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta, raha-automaattiavustuksista annettu laki (1056/2001) 4 §:n 1 momentin 2. kohta

Päätöksen perustelut: Avustusta ei esitetä. Suunnitelmassa olisi tullut näkyä nykyistä vahvemmin nuoren työtehtävien yleishyödyllisyys ja mentoroinnin jäsentyneempi suunnittelu.

Valmistelija: Heidi Pursiainen, 5937153, Heidi.Pursiainen@ray.fi

Raha-automaattiyhdistyksen uudet avustuslinjaukset vuosille 2016-2019 näkyvät kuitenkin myönnetyissä avustuksissa, sillä avustusta nuorten työllistämiseen sai Lapissa 11 yhdistystä, joista yhdeksälle avustus myönnettiin uutena. Tältä osin lappilaisten nuorten tulevaisuus näyttää valoisammalta viime vuosiin verrattuna.

  1. Länsi pohjan mielenterveysseura ry 29 035 € (uusi)
  2. Erityislasten omaiset ELO ry 29 000 € (uusi)
  3. Lapin näkövammaiset ry 29 000 € (uusi)
  4. Rovalan Setlementti ry 27 555 € (uusi)
  5. Sami Soster ry 10 430 €
  6. Lapin muistiyhdistys ry 30 000 € (uusi)
  7. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry 31 000 € (uusi)
  8. Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry 32 750 € (uusi)
  9. Lapin ensi- ja turvakoti ry 33 900 € (uusi)
  10. Nuorten ystävät ry 81 000 €
  11. Pohjoisimman Lapin Leader ry 82 555 € (uusi)

Lue myös: Etelä-Karjalan kyläyhdistys pääsi RAY:n rahalistoille — työttömiä nuoria työllistetään

Mökkirantojen ruoppaus on nyt ajankohtaista!

Ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle, jotta siitä aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Syksy ja varhainen kevät sopivat hyvin pieniin ruoppauksiin järvien vedenpinnan ollessa alhaalla.

Ruoppauslomakkeet ja ohje

Ruoppaus- tai niittoilmoituslomake

Liite Ruoppaus- tai niittoilmoitukseen: Naapureiden suostumus tai vesialueen omistajan suostumus

Ohje ruoppaukseen tai niittoon

 

Lisätietoja: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu: p. 0295 020 900 sekä ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi

Suomen Omakotiliiton järjestöseminaari Tallinnassa 11.-12.9.2015

Kattojärjestömme Suomen Omakotiliitto ry järjesti jälleen tänä syksynä järjestöseminaarin. Aiheena järjestöseminaarissa oli jäsenmäärärän kehitys ja jäsenhankinta. Suomen Omakotiliiton tavoitteena on saavuttaa 100 000 jäsenen raja vuosikymmenen loppuun mennessä. Seminaarissa kuultiin hyviä esityksiä ja välissä ideoitiin yhdessä, miten tämä rajapyykki olisi mahdollista saavuttaa. Yhdistysväen usko omaan tekemiseen on kova. Tässä parin minuutin traileri järjestöseminaarista, jossa tänä vuonna oli kaksi edustajaa myös Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistyksestä; puheenjohtaja Jari Kokko ja uusi nuori jäsenemme Maria Kallioinen, josta on toivon mukaan kovaa vauhtia tulossa arvokas apu yhdistyksemme markkinoinnissa 🙂 Kiitos vielä kaikille seminaarissa mukana olleille!

Mikä on sinun kotisi lämmitysratkaisu?

Oululaisen Aurea Kodit -kiinteistönvälitysliikkeen Hannu Leinosen mukaan maalämmöllä lämpeävä talo edistää parhaiten asunnon myyntiä. Lisäksi aurinkopaneeleiden hintojen painuessa alaspäin on aurinkopaneeleista tulossa varteenotettava toissijainen lämmitysratkaisu ilmalämpöpumppujen rinnalle.

Ilmalämpöpumput kasvattavat edelleen suosiotaan, mutta aurinkopaneeleja alkaa jo näkyä omakotitalojen katoilla.

LOMY työllisti nuoria myös tänä kesänä

Nuoret kesätyöntekijämme Toni Saarinen ja Arttu Alatalo hoitivat hienosti heille uskotut kesätyötehtävät. Toni ja Arttu tuurasivat yhdistyksen omakotitalkkari Tapani Riskilää hänen lomansa aikana ja toimivat kiireapulaisina. Tonin ja Artun työtehtävä oli asumisavun antaminen Rovaniemen alueen omakotiyhdistyksien jäsenille. Työtehtäviin kuuluivat mm. kotitalouden puhtaanapitotyöt sekä piha- ja puutarhatyöt. Toni oli myös auttamassa Saarenkylän omakotiyhdistyksen patsaanpaljastustilaisuudessa. Kiitos Tonille ja Artulle hyvin hoidetusta työsuhteesta. Kiitos myös Heidi Alariestolle (Sijaishaltija Oy). Heidin avulla kesätyöntekijän löytäminen ja palkanmaksu oli todella helppoa. Kiitokset ansaitsee myös Rovaniemen kaupunki, joka jälleen tänä kesänä tuki 300 euron kesätyösetelillä nuorten omatoimista työllistymistä.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat Pohjois-Suomessa

Asuminen on nykyisellään todella kallista. Vuokra-asumisen kohtuuhinta oli 90-luvulla noin 25 % tuloista. Kuinka moni omakotiasujakaan pääsee enää nykyään tähän tavoitteeseen? Kaukolämpömaksujen ja vesi- ja kiinteistöverojen nousu on aiheuttanut monessa taloyhtiössä hoitovastikkeiden tuplaantumisen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusi hallitus on aikonut korottaa kiinteistö-, energia- ja jäteveroja. Asuminen kallistuu väistämättä, ellei näitä veronkorotuksia kompensoida jotenkin asumiseen. Nousevat ylläpitokustannukset ajavat varsinkin pienituloiset yhä ahtaammalle oman asuntonsa kanssa. Vapautuvien asuntojen suuri määrä heijastuu jo talojen arvoihin.

Omakotitalojen hinnat ovat romahtaneet tänä vuonna historiallisen paljon Pohjois-Suomessa.

Omakotiliitto tukee myös asunnon ostajaa

Iltalehti otsikoi sivuillaan Kuluttajaliiton juristi uusien asuntojen virheistä: ”Maan tapa”. Kunnan rakennustarkastajan tekemä uuden asunnon käyttöönottotarkastus ei ole laadun tae vaan asunnosta voi silti paljastua vakaviakin puutteita. Rakennuttajan on velvollisuus korjata puutteet. Suomen Omakotiliiton jäsenilleen tarjoama puhelinpalvelu auttaa tarvittaessa myös näihin ongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelinpalvelun numerot löydät jokaisen Omakotilehden sivuilta.

Lue Iltalehden artikkeli tästä linkistä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051619703318_uu.shtml